Perinnevaljakko
PERINNEVALJAKKO ON ESIINTYMÄSSÄ JÄLLEEN
MUKANA ON UUSIA HEVOSIA JA MUKAAN TOIVOTAAN MYÖS UUSIA TYKKIMIEHIÄ.
Ota yhteyttä Kalervo Kinnariin, p. 040 5063845 ja lähde mukaan valjakkoesityksiin.
Mukana on kokeneita kavereita, jotka opastavat käytännön asiat. Perinnevarusteita löytyy myös esiintyjille.
* * * * * * * * * * * * * * *
PERJANTAINA 8.12. PERINNEVALJAKKO OLI SÄKYLÄSSÄ ESIINTYMÄSSÄ
Säkylän varuskunnassa vietettiin Itsenäisyyspäivän juhlaa ja juhlan kunniaksi PorPr kutsui perinnevaljakon esiintymään. Niinisalon ratsastajien tallilla Taulunkylässä valmistauduttiin perjantaina klo 14 kokoamalla varusteita ja myös hevoset lastattiin kuljetusautoon. Mukana oli 6 kiltalaista tykkimiehinä ja 5 ratsastajista ratsureina. Hommaa johti Matti Peurala, joka toimii esityksissä jaosjohtajana ja ajaa myös hevosautoa.
Säkylää kohti lähdimme vähän jälkeen klo 15 ja perillä olimme 17:50, joten olimme valmiina ja ajoissa juhlaillalliseen. Meidän oli toivottu osallistuvan juhlaruokailuun esiintymisasuissa eli noudimme annoksemme juhlapöydästä lumipuvuissa.
Valmistauduimme esitykseen eli asemaanajonäytökseen seuraavan parin tunnin aikana. Hevoset lämmittelivät vetämällä etuvaunua ja tykkiä muutaman harjoittelukierroksen kasarmialueella.
Yhdeksän jälkeen illalla olimme valmiudessa esiintymään ja kun käsky tuli, jaosjohtaja johdatti valjakon juhlavieraiden edestä kaartaen ja pysäytti sen, tykkimiehet irrottivat tykin ja siirsivät sen omalle paikalleen. Käsky tuli ladata ase ja tykinjohtajan käskyllä ammuimme 3 paukkulaukausta.
Valjakko saapui tykin viereen ja tykki kiinnitettiin etuvaunuun. Sitten valjakko jaosjohtajan perässä kaartoi juhlavieraiden edestä ja vetäytyi lähtöpaikkaansa 1. kasarmin eteen.
Valjakko purettiin ja hevoset valmisteltiin paluumatkaa varten ja siirrettiin kuljetusautoon. Alkoi matka takaisin kohti Kankaanpäätä ja Niinisaloa. Vähän ennen puoltayötä olimme Niinisalon Taulunkylässä siirtämässä hevosia ja niiden välineitä sisään tallirakennukseen.
Kaikki meni suunnitellun mukaisesti ja esitys onnistui jälleen hyvin.
Mukana ollut tykkimies/suuntaaja Esko I
Sirpa vetää toimintakuntoista tykkiä Euroopan ainoassa perinnevaljakossa – sotahevosperinnön vaaliminen kiinnostaa myös nuoria
Niinisalossa on säilytetty sotahevosperinnettä, vaikka puolustusvoimat on luopunut hevosista jo vuosikymmeniä sitten.
Suomenhevonen Sirvelin Loisto, eli tuttavallisemmin Sirpa seisoo kärsivällisesti riimunnarulla sidottuna punaisen suulin seinään.
Ratsuri Matti Peurala selvittelee tottuneesti pian Sirpan pään yli vedettäviä kärkiparin valjaita Niinisalon Ratsastajien tallilla Kankaanpäässä.
Kuusivuotias tummanrautias tamma on ottanut hyvin paikkansa perinnevaljakossa. Nuoresta iästään huolimatta Sirpa hoitaa homman kuin kokenut konkari ja pystyy toimimaan valjakon neljästä paikasta missä vain.
– Se on vähän kuin kaikkien äiti, toteaa Peurala.
Puolustusvoimilla ei ole ollut enää vuosikymmeniin omia hevosia, mutta Euroopan ainoaan toiminnassa olevaan perinnetykkivaljakkoon on pystytty harrastajavoimin kouluttamaan suomenhevosia. Sirvelin Loisto on yksi niistä.
Tykkivaljakon jatkuvuus on turvattu, kun sopivia hevosia on ollut saatavilla. Niinisalon Ratsastajat on saanut myös innokkaita nuoria mukaan vaalimaan perinnettä.
Valjakko nähdään erilaisissa näytöksissä. Näytös on elämys yleisölle, mutta myös valjakkoa ohjaaville ratsureille, joiksi valjakon ratsastajia kutsutaan.
Ratsureilta vaatii taitoa pitää valjakko aisoissa, jo tykki ja etuvaunu itsessään painavat 1 500 kiloa ja näytöksissä räiskähtelevät paukkupanokset.
– Kyllä se on ainutlaatuista, kun vielä satoja ihmisiä seuraa ympärillä. Ei siinä muita asioita mieti, kuvailee ratsuri Matti Peurala.
Näytös vaatii kaikilta hyvää yhteistyötä
Perinnevaljakkoon kuuluu neljä hevosta ja kaksi ratsuria.
Kahta etummaista hevosta ohjastava ratsuri määrää suunnan, ja taaempi ratsuri huolehtii vauhdista. Yhteistyön on pelattava niin hevosten kuin ratsureidenkin välillä. Valjakon edellä kulkee kärkiratsukko.
– Kaikkien neljän hevosen täytyy vetää tasaisesti samanaikaisesti. Yksikään ei saa mennä lujempaa kuin toinen, eikä yksikään saa lintsata mukana.
Tykkivaljakkoon valittavien hevosten on oltava kestäviä, ja niiden on pystyttävä toimimaan sopuisasti muiden hevosten kanssa. Valjakkoa vetäessä niiden on siedettävä myös kovia ääniä hermostumatta. Mukaan kelpuutetaan vain tammoja ja ruunia.
Näytöksissä tunnelmaa luovat ratsureiden historialliset asusteet ja hevosilla menneen maailman varusteet. Ne on tehty Venäjällä 1900-luvun alkupuolella.
Kunnioitusta sotaveteraaneille ja -hevosille
Kankaanpään Seudun Tykistökilta ylläpitää tykkivaljakkoperinnettä yhteistyössä Niinisalon Ratsastajien ja Porin prikaatin kanssa.
Prikaati antaa tykin perinnettä vaalivien käyttöön. Kyseessä on toimintakuntoinen tykki, mutta näytöksissä käytetään paukkupatruunoita. Reserviläiset toimivat valjakon tykkimiehinä.
Talvi- ja jatkosodassa hevoset kiskoivat taisteluissa kenttätykkejä ja ne olivat vielä sotien jälkeenkin mukana koulutuksessa.
Puolustusvoimat käytti vielä vuoteen 1970 asti Rovajärven leirillä valjakkoja tykistöammuntoihin.
– Meille on hyvin tärkeää, että tykistövaljakkoperinne säilyy Pohjois-Satakunnassa Niinisalossa. Tämä on samalla maanpuolustustyötä ja kunnioitamme sotaveteraanien työtä. Talvisodassa nimenomaan suomenhevosilla oli hyvin tärkeä tehtävä ja asema, sanoo Kankaanpään Seudun Tykistökillan puheenjohtaja Kimmo Tuomi.
– Jos menneiden sukupolvien työtä ei kunnioiteta, ei tavallaan voi rakentaa tulevaisuutta. Eli tämä on kunnianosoitus niille, jotka ovat olleet tositoimissa puolustamassa Suomea näillä samoilla kalustoilla. Se on vähin, mitä me voimme tehdä sen hyväksi, lisää ratsuri Matti Peurala.
********************************************************
Kilta järjestää jäsenilleen eri toimintamuotoja:
• Järjestämällä retkiä varuskunnallisiin ja sotahistoriallisiin kohteisiin, joihin kuuluu mm Museo Militarian tykkipihalla oman "kummitykin" huolto kuin myös muu talkootyö museolla. Kevyempään retkiantiin kuuluvat mm teatterimatkat .
• Tekemällä tutustumismatkoja ammuntoihin Pohjankankaalle sekä Rovajärvelle. Näillä matkoilla on hyvä tilaisuus päivittää tykkimiestaitojansa sekä tavata muita samanhenkisiä kiltaveljiä ja –sisaria.
• Osallistumalla yhdessä Pohjankankaan Tykistökillan kanssa vala-, kilta- ja omaistenpäivän järjestelyihin
• Osallistumalla puulaakiammuntoihin yhdessä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa sekä ylläpitämällä eri yhteisöihin muutakin yhteistoimintaa kuten yhteisiä teemailtoja, kilpailuja yms
• Pitämällä yllä ainutlaatuista hevosvetoista tykkijaosta yhdessä Niinisalon Ratsastajien kanssa. Perinnejaos on ainoa ampuva jaos pohjoismaissa ja on esiintymismatkoillaan saanut yleisön jakamattoman suosion.
Tykkipojan laulu
Pois joukosta raukat ja rammat, tykkipoika ei peljätä saa.
:,:vaik' on synkeä yö, tykki leimua lyö, jyrinästä sen järkkyvi maa:,:
Käsin kerran mi tehty on täällä, kranaateilla sen pirstomme pois,
:,:paksut panssarit nuo, eivät harmia tuo, kalliotkaan ei kahleita
luo:,:
Valan kallihin vannomme sulle, Suomi äitimme armahin oi.
:,:Vieras valta ja maa meit' ei orjiksi saa, tykit laulua Suomen kun
soi:,:
Ja jos kaatua kerran me saamme, teräsputkemme äärehen tuon,
:,:Haudan partaalla siin tykki tyynenä niin viime virtemme
veisailee:,: